Uusi vaihtovuosi, uusi maa, uudet lähtökohdat, uusi blogi.
Lähtövalmisteluista täytyy kirjoittaa hieman takautuvasti, sillä en ehtinyt aloittaa blogia Suomessa. Lyhyesti voi sanoa, että paperityötä ja byrokratiaa oli hirveän paljon, mutta erinäisten mutkien ja sattumusten jälkeen kaikki oli lopulta valmista. Rinkka pakattuna löysin itseni taas kertaalleen Helsinki-Vantaan lentoasemalta jättämässä Suomea ja kaikkea rakasta taakseni, tällä kertaa 9 kuukaudeksi.
Seuraavaksi hieman taustaa: Viime tammikuussa tuli arkkitehtiopiskelijoidemme sähköpostilistalle viesti, jossa ilmoitettiin Valle Scholarship -nimisestä stipendistä, jolla pääsisi opiskelemaan Washingtonin yliopistoon Seattleen. Hain stipendiä enkä kummemmin ajatellut mitä seuraisi, jos hakemukseni hyväksyttäisiin. Muutaman viikon päästä sain tiedon tulleeni hyväksytyksi. Tuntui hienolta! Sitten alkoikin kaikenlainen paperien pyörittely kun lisäksi piti hakea erikseen vierailevan maisteriopiskelijan statusta Washingtonin yliopistosta. Kaikki tosiaan järjestyi ja niin olivat syksyn ja seuraavan lukuvuoden suunnitelmat valmiit.
Stipendi kattaa aika mukavasti tulevien kuukausien kulut. Lukukausimaksut, sairasvakuutus ja edestakaiset lennot sisältyvät stipendiin ja lisäksi saan 2300 dollaria kuukaudessa kattamaan elämistä ja muita opiskelukuluja. Onkin kummallista, että vuotuiselle stipendille on niin vähän hakijoita, Arkkitehtiosaston sihteerimme kertoi, ettei kunnolla edes muista kuka viimeksi olisi Valle-stipendiä hakenut.
Asuntoasiat ovat vielä auki, mutta netissä näyttäisi olevan hyvin kämppiä tarjolla. Sijainnin ja kämppikset laitan etusijalle, mutta hinta tulee tietysti saman tien perässä. Sain ystäviltäni lahjaksi kirjan "Culture Shock! USA". Sitä olen lueskellut sieltä täältä, mutta luulenpa että tällä kertaa selviää vähemmällä kuin Italiaan mennessä. Ainakaan kielellistä haastetta ei pitäisi juuri olla. Tippikulttuuri saattaa vaatia totuttelua, mutta eiköhän siihenkin nopeasti opi.
miten meni reykjavikissa?
VastaaPoistaaaa :) hehe, löysin.
VastaaPoistaHienoa lukea taas blogiasi! Matkan alku kuulostaa lupaavalta. Tsemppiä siis sinne. Iskä
VastaaPoistaIhana katsella kuvaasi, Helmisein!
VastaaPoistaPontevasti olet aloittanut elämäsi siellä. :-) Kyllä sinä pärjäät! Odottelen jo seuraavaa juttuasi.
äiti